Império do Papagaio on karnevaaliyhdistys, jonka olemassaolon ja toiminnan tärkein tarkoitus on olla vuosittain mukana tekemässä Helsinki Samba Carnavalin nimellä tunnettua, suomalaisten sambakoulujen yhteistapahtumaa.

Tämän toiminnan tukemiseksi järjestämme vapaaehtoisvoimin säännöllistä karnevaalisamban tanssin ja soiton opetusta, ensinnäkin koska samba ei kuulu suomalaisen äidinmaidossaan saamiin perustaitoihin – toisin kuin kotimaassaan Brasiliassa – ja luonnollisesti myös karnevaalia ja muuta toimintaa rahoittaaksemme.

Karnevaali ei perinteisesti kuulu suomalaiseen kulttuuriin, eikä sitä siksi myöskään vietetä samaan aikaan kuin muualla maailmassa eli laskiaisena, vaan alkukesän parhaaseen aikaan kesäkuussa. Helsinki Samba Carnaval on sambakoulujen itsensä perustama ja ylläpitämä tapahtuma, jota koordinoi sambakoulujen liitto SSKL. Karnevaalikulkueella haluamme paitsi näyttää osaamistamme suurelle yleisölle, mutta myös tietoisesti vaalia riolaisten sambakoulujen karnevaalikulkueperinteitä enredoineen, fantasia-asuineen ja alegoriavaunuineen – luoden karnevaalitaidetta omista suomalaisista lähtökohdistamme käsin. Karnevaalimme on siitä erityinen, että siihen osallistuu vain riolaistyyppisiä sambakouluja, jotka vieläpä kilpailevat keskenään joka vuosi samoilla säännöillä kuin Riossa!

Karnevaalin juuret ovat Etelä-Euroopan katolisissa maissa, mistä juhla on kulkeutunut siirtomaa-ajalla ympäri maailmaa, myös Brasiliaan. Brasiliassa on monenlaisia alueellisia karnevaaliperinteitä, mutta samba sulautui karnevaaleihin Rio de Janeirossa noin sata vuotta sitten, eli on historiallisesti vielä suhteellisen nuori tulokas. Rion sambakouluilla on takanaan historiaa noin 90 vuotta, ja tänä aikana ne ovat nousseet karnevaaliajan näkyvimpään asemaan, syrjäyttäen monia varhaisempia karnevaalien juhlinnan muotoja. Sambakoulujen karnevaalista on myös tullut suuren luokan viihdespektaakkeli.

Suomalaisen sambaharrastuksen juuret ovat jo 1960- ja 70-lukujen vaihteessa, ja silloiset sambaryhmät myös esiintyivät näyttävästi. 1980-luvulla vuotuinen hotelli Hesperian talvikarnevaali oli aikanaan eräs Pohjoismaiden suurimmista ravintolakarnevaaleista. Sambaryhmiä oli paljon, samba oli muotia, mutta suomalaiset matkustivat karnevaaleille Ruotsiin ja Tanskaan, koska kotimassa ei sopivaa tapahtumaa vielä ollut.

Nykyisen kaltaisten sambakoulujen perustaminen tapahtui 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa. Tällöin vallitsi suuri yksimielisyys siitä, että toimintaa haluttiin monipuolistaa Rion mallien mukaan – mutta ennen kaikkea yhteistyöllä luoda oma suomalainen katukarnevaalitapahtuma. Pienet keskenään keikoista kilpailevat ammattilaisryhmät yhdistyivät monella paikkakunnalla sambakouluiksi, hankkivat omia tiloja ja aloittivat säännöllistä opetustoimintaa.

Sambakoulu on suoraan Riosta kopioitu nimi tietyllä lailla organisoidulle, sambaa soittavalle, karnevaaliyhdistykselle. Nimestä huolimatta suurin ero suomalaisella ja riolaisella sambakoululla on se, ettei Riossa mikään sambakoulu varsinaisesti opeta sambaa, varsinkaan tanssia, mikä taas meillä on suorastaan toiminnan näkyvin osa. Mutta opetustoiminnasta huolimatta suomalainen sambakoulu ei ole ”tanssikoulu”!

Miksi me olemme ”riolainen” sambakoulu? Siksi, että meillä on lapsiryhmä, baianoita, aloja, lipunkantajapareja, rakennamme vuosittain uuden kulkueen, sävellämme oman suomenkielisen samba-enredon laulettavaksemme… Bikinitanssijoista ja bateriasta koostuva showryhmä ei ole sambakoulu, vaikka monet tämän tyyppiset ryhmät maailmalla nimitystä käyttävätkin, levymusiikkiin esiintyvistä tanssiryhmistä puhumattakaan. Vähimmäisvaatimukset sambakoulun tittelin anomiseen SSKL:lta ovat vähimmäisjäsenmäärän lisäksi oma bateria, lippu ja lipunkantajapari sekä nimi – kulkuekilpailuun osallistumiseen vaaditaan lisäksi comissão de frente (etujoukko), abre-alas (vaunu, josta käy selville koulun nimi ja tunnus), baiana- ja lapsiryhmät, kulkueteema ja sen pohjalta itse sävelletty samba-enredo.

Sambakoulu on myös Papagaion oma luola, sambistojen toinen koti, paikka johon on mukava kokoontua, ja josta monet ovat löytäneet elinikäisiä ystäviä. Sambakoululainen jaksaa joka kevät ponnistella talkoissa tähtäimenään se kesäkuinen lauantai, jolloin saa pukea uuden upean fantasian päälle ja suunnata kohti Senaatintoria – nähdäkseen kulkueet lähtövalmiina loistossaan. Karnevaali tuntuu välillä ”hullujen hommalta” mutta lopputulos kruunaa kaiken ja on juhlan arvoinen. Ja heti karnevaalin jälkeen alkaa seuraavan odotus…

Samba on osa elämää, elämäntapa – olisiko elämää ilman sambaa?

Piitu, Kati, Kukkis ja Kokkolan vahvistus Tanja.

Balkan, Karnevaalit, Samba… Miten ne liittyvät yhteen? Papagaiolaisten iskuryhmä teki vierailun Makedoniaan Strumican karnevaaleille.

Sambakoulujen liittoa edusti Strumicassa 15 suomalaista. Meitä papagaiolaisia mukaan ehti seitsemän: baterian pojista Harri, Petri, Eero ja mestre-Kari, tanssijoista Piitu, Sanna ja Ilona.

Piitu ohjaa oikeaoppiseen poseeraukseen.

Nähtiinpä Strumican kaduilla myös muita Papagaion sambistoja: Kukkis, Marianne, Börje, Milla, Sini… Suomi-sambaa oli ikuistettu moniin mainosjulisteisiin pitkin kaupunkia. Hyvä me!

Marja ja Milla julisteessa.

Hyvä retki, hyvää seuraa, hyvää spagettikeittoa joka päivä, hienot juhlat Balkanilla…

Keikasta varsinaisten esiintymisten jälkeen jäivät mieleen bussimatkat ja bäkkäri. Reilun tunnin kestävän ajomatkan aikana ehti jutella mukavia ja viritellä pientä yhteislauluakin. Kuskikin kävi katsomassa esityksiä ja kehui hyväksi – tuntui olevan juonessa mukana muutenkin, vaikkei kieli ehkä meille ihan oikeaan osunutkaan kun paluumatkalla vuorotunnuksena bussin keulassa luki ‘Buenas Noches’. Bäkkärillä hengailua kolmen setin illassa riitti kohtuullisesti, mutta asiakas onneksi palkitsi ruualla ja kakkukahveillakin – ehtivät jossain välissä Anssi ja Veli pelata erän biljardiakin.

Tässä vähän kuvia kulissien takaa:

Vaikka mukana oli sekä aivan vasta-alkajia että kokeneita tanssijoita, kaikki pysyivät kyydissä ihailtavan hyvin. Viis liikkeiden puhtaudesta, pääasia että meno jatkui.

Samban lisäksi tanssittiin axé- ja reggae-rytmejä ja jopa hip-hoppia. Kokeilimme myös samba de rodaa eli pelailevaa tanssia piirin keskellä.

Varsinainen treenikausi alkaa maanantaina 11.1.2010 nuorten, lasten ja aikuisten tanssitunneilla. Bateria aloittaa kautensa 18.1.2010 ja reggae-bateria 12.1.2010.

Teksti ja kuvat, Kirsi “Kikka” Salo

Kurkista tästä tulevan kesän karnevaaliin: mistä osista suuri yhteiskulkue koostuu?

I Osa: Samban afrikkalaiset juuret

1. Comissão de Frente, Intiaanit ja portugalilaiset

Intiaanit ja portugalilaiset kohtaavat toisensa ensimmäistä kertaa. Uteliaisuus ja ennakkoluuloisuus on molemmin puolista.

2. Porta Bandeira ja Mestre Sala – lipunkantajapari, Atlantin valtameri

Taistelu valtamerten herruudesta ja meritiestä Intian rikkauksiin aiheutti Brasilian löytymisen ja valtaamisen. Vanhat mantereet ja uusi maailma olivat peruttamattomasti sidoksissa toisiinsa. Afrikkalaisille suuri valtameri oli Calunga, tie tuntemattomaan.

3. Abre-alas, Orjalaiva ja Orixát

Orjakaupasta tuli maailmankaupan alkusysäys, ja ihmiskunnan suurimpien väestönsiirtojen väline.

Orixat seisovat orjalaivan kannella katse kohti uutta maailmaa. Viha poikiensa ja tyttäriensä raa’asta kohtelusta tekee niiden olemuksesta hirmuisen.

II Osa: Bahia ja brasilialaisen samban synty

4. Ala das Baianas, Bahia ja brasilialaisen samban juuret

Baianat ovat samban äitejä, voimakkaita matriarkkoja, joiden suojeluksessa Samba sai kasvaa ja kehittyä.

5. Ala Samba de Roda (kuvaelma/koreografia-ala)

Piiri – roda – on Samban syntypaikka, ajaton rituaali kohtaamisille, koko universumi pienoiskoossa.

6. Katudestaque Prinsessa Isabel, orjuuden vuonna 1888 lopettaneen ”Kultaisen lain” allekirjoittaja

Orjuuden lopettaminen Brasiliassa vuonna 1888 merkitsi uuden ajan alkua sekä hyvässä että pahassa. Vapaus oli välttämätöntä, mutta ei ratkaissut kaikkia ongelmia.

7. Ala Siirtolaiset parempaa elämää etsimässä

Samba on aina liikkeellä, etsien uusia ilmenemismuotoja ja tulkintoja. Samba vaelsi parempaa elämää etsivien bahialaisten matkatavaroissa uusille asuinalueille, kauemmas juuriltaan.

8. Alegoria Rio de Janeiro, urbaanin samban syntypaikka

Samba alkoi muuntua urbaaniksi populaarimusiikiksi imiessään itseensä uusia moderneja vaikutteita. Modernin samban kaksijakoisuus perinteen ja uudistumisen, pyhän ja maallisen, henkisen ja materiaalisen, arjen ankaruuden ja fantasian välillä on kuin kotikaupunkinsa Rio de Janeiron kaksijakoisuus ylellisyyden ja köyhyyden ääripäiden välillä.

III Osa: Samba ja Rion karnevaalit

9. Ala Rikkaiden karnevaali: Grandes Sociedades

Karnevaaliperinne tuli aikoinaan Brasiliaan Euroopasta, ja pitkään loistokas katukarnevaali oli rikkaiden yksinoikeus.

10 Ala Köyhien karnevaali: Rancho ”Rei de Ouros”

Myös köyhä kansa kaipasi fantasiaan pukeutumista ja kaduilla juhlimista. Oli kuitenkin kehitettävä hyväkysytympi tapa esiintyä, ja se löytyi rikkaiden karnevaalikulkueita jäljitellen. Ranchot olivat sambakoulujen edeltäjiä karnevaaleilla.

11. Ala dos Passistas – soolotanssijat, Samba valloittaa kadut

Samba tahtoi kansan pariin kaduille: Vastustamaton rytmi valloitti karnevaalit vapaudella, vaaralla ja viettelyksellä.

12. Ala da Bateria – rumpuryhmä, Deixa Falar, ensimmäinen sambakoulu ja malandrot

Ensimmäinen sambakoulu esitteli nykyaikaisen sambakoulun organisaatiomallin, baterian sekä tyylin esiintyä. Vaikutteita oli otettu ranchoilta ja muilta varhaisemmilta karnevaaliryhmiltä, mutta sambakoulujen kulkueissa soi samba.

Melodiaosasto ja ääniauto

IV Osa: Samba rikkoo rajoja ja valloittaa maailman

13. Ala Mangueira ja suuret säveltäjät

Sambakoulujen musiikki alkoi saavuttaa salonkikelpoista statusta brasilialaisena populaarimusiikkina ja levisi nopeasti kaikkialle Brasiliaan radion ja äänilevyjen välityksellä. Aikaisemmin epämääräistä mainetta nauttineista sambistoista tuli ajan myötä tähtiä ja legendoja.

14. Ala Portela, sambistojen omanarvontunto

Rion karnevaaleilla sambakoulujen rooli kasvoi jatkuvasti, kunnes ne syrjäyttivät kaikki muut karnevaaliyhdistykset suosiollaan. Nykyaikaan tultaessa sambakoulujen karnevaaleista on kasvanut maailman suurin ja tunnetuin karnevaalitapahtuma, jota seurataan kaikkialla maailmassa.

15. Ala das Crianças – lapsiryhmä, Zé Carioca ja Walt Disney

Brasilialainen musiikki ja elämänilo levisi maailmalle toisen maailmansodan ajoista alkaen amerikkalaisen massaviihdeteollisuuden tuotteiden mukana, saaden suurempia yleisöjä maailmanlaajuisesti kuin mitä olisi koskaan aikaisemmin osattu kuvitella.

16. Alegoria, Brasilia, samban ja pandeiron maa

Miten afrikkalaisperäisestä, alkujaan vainotusta ja hyljeksitystä sambasta tuli koko tuhansien rytmien maan Brasilian symboli ja kansallisomaisuutta?

V Osa: Suomisamban matkassa 20 vuotta

17. Ala Samba, brasilialainen vientituote

Samba on brasilialainen tavaramerkki, joka tunnistetaan kaikkialla maailmassa – kuten caipirinha, jalkapallo ja auringonpaiste.

18. Ala Suomalaiset kohtaavat samban

Samba vietteli myös eksotiikannälkäisiä suomalaisia Brasiliaan – kauaskantoisin seurauksin.

19. Lippuparien ala, Seitsemän suomalaista sambakoulua

Suomen seitsemän sambakoulun lippu, värit ja symbolit.

20. Ala Suomisamban 20 vuotta

Suomalaista sambaa on tehty vuosikymmeniä taidolla ja intohimolla. Tämän työn hienoin saavuus, sambakoulujen yhteinen karnevaalitapahtuma täyttää sekin jo kaksikymmentä vuotta!

21. Alegoria, Samba ympäri maailmaa – Samba on universaali kieli

Samba on aina matkalla, kohti uusia ympäristöjä ja kohtaamisia. Samba on kommunikaatiota yli rajojen – heimopiiri on laajentunut koko maailman kokoiseksi.

”Koulun toiminnan teema on jäsenistön tyytyväisyyden ja aktiviteetin lisääminen. Yhdistyksessä on jäseniä vain niin kauan kuin sillä on jotakin tarjottavaa. Siksi koulun opetuksen ja tapahtumien laadullinen ja määrällinen kehittäminen edelleen on ensiarvoisen tärkeää.”

Yllä oleva on lainaus Império do Papagaion jäsenlehdestä 3/1990. Se on lähtöisin silloin vasta muutamia kuukausia toimineen sambakoulun ensimmäisen presidentin Olli Reijosen kirjoituskoneesta.

Sambaa treenattiin tuolloin Arkadian yhteislyseon jumppasalissa sunnuntaisin klo 18.00–20.30, ja yhdistyksen päätavoitteena oli osallistua Norrköpingin karnevaaleille muiden suomalaisten sambaryhmien rinnalla – Suomessa ei tuohon aikaan vielä katukarnevaaleja järjestetty. Minä taisin olla vielä ala-asteella ja permanentti oli muotia sekä naisilla että miehillä.

Nyt 19 vuotta myöhemmin kaupungilla alkaa taas näkyä permanentteja, ja minä kirjoitan jo vähän vanhahtavalla läppärillä jäsenlehden pääkirjoitusta yhdistyksen 11. puheenjohtajana.

Vuonna 2009 Império do Papagaio on jäsenistöltään ja taloudeltaan vakaa yhdistys, joka edelleen järjestää aidon karnevaalisamban – soiton ja tanssin – opetusta omissa tiloissaan peräti viitenä päivänä viikossa, monenlaisten muiden tapahtumien lisäksi.

Näistä tärkein ja juhlavin on jokakesäinen, Rio de Janeiron tyylinen karnevaalikulkue. Sambakoulumme on valloittanut Helsinki Samba Carnavalin mestaruuden peräti yhdeksän kertaa: vuodesta 1991 järjestetty, jo perinteikäs katukarnevaalitapahtuma on vakiinnuttanut paikkansa eräänä Helsingin kesän huippukohdista. Keikkaa pukkaa, meidät tunnetaan ulkomaita myöten ja harrastajat löytävät treeneihimme ilman näyttävää mainostusta.

Kaksikymmentä vuotta sitten Rion karnevaaleille matkustaneet urheat suomalaiset sambaajat tallensivat havaintojaan ruutuvihkoihin, filmille, kasettinauhureille ja kotipuoleen lähetettyihin kirjeisiin. Sambaa opiskeltiin Brasiliasta kuskatuilta levyiltä, matkailijoiden paluuta odotettiin innolla seuraavan vuoden treenimateriaalien saamiseksi.

Nyt on mahdollista Brasilian-matkojen välillä seurata Rion sambakoulujen tapahtumia YouTubesta, Twitteristä tai sambablogeista vaikka päivittäin, ja ladata uusimmat biisit netistä heti julkaisemispäivänä. Sambakavereita näkee paitsi sambakoululla, myös Facebookissa – Suomi-sambaajien virtuaalinen verkosto ulottuu koko maailmaan, myös samban kotiseuduille.

Kehitys kehittyy, mutta muuttumattomina ovat pysyneet ne kaksi asiaa, jotka tekevät sambakoulusta ainutlaatuisen: se, että teemme suomalaisella tinkimättömyydellä vieraan maan eksoottista kulttuuria, omista lähtökohdistamme käsin.

Emme vain kopioi, vaan myös luomme omaa karnevaalitaidettamme riolaisen samban virtauksia tarkasti kuunnellen. Samba on Suomessa marginaalinen laji, ja inspiraatiomme lähteet ovat edelleen yhtä kaukana Rio de Janeirossa – josta pitää hakea kaiken aikaa uutta täydennystä varastoihin.

Toisena on sambakoulun ainutlaatuinen yhteisöllisyys: sambakoulu on kuin toinen koti tai olohuone, johon voi aina paeta kylmää arkipäivää samanhenkisten ihmisten seuraan, hienon yhteisen asian äärelle.

Johanna Vehmas, Papagaion hallituksen puheenjohtaja

Lue lisää Johannan mietteitä Sambista-lehdestä 2/2009!

Anu ja Ed rannalla

(Kuvat Leena Kekäläinen)

Papagaio ry:n 20-vuotissyntymäpäiviä juhlittiin ”Espanjan auringon alla”. Vaikka juhlat järjestettiin itsenäisyyspäivän aattona, tunnelma oli kuuma kuin Las Palmasissa konsanaan.

Juhlat täyttivät kaikki perinteisen espanjanloman kriteerit, ja kuultiinpa vieraiden joukosta myös kehuja hyvistä järjestelyistä: Kuin ennen vanhaan…

Suomi-karaoke, pool party, lihapullat ja perunasalaatit, bilebändi, midnight show… 20-vuotias Papagaio näytti jälleen kerran, kuinka sambakoululla osataan juhlia. Sivistyneesti, totta kai.

Papagaion 20-vuotinen taival huipentui Aleksanterin teatterin estradilla juhlashow-huumaan. Kuvat kertovat enemmän kuin sanat – tässä muutama kohokohta 20-vuotisjuhlashow’sta!

Papagaion 20-vuotisjuhlashow 15.11.2009. Aleksanterin teatteri, Helsinki

Kuvat: Mikael Rantalainen

Maarit Koponen, Katja Ilppola, Salla Kytömäki, Virpi Saranpää ja Johanna Vehmas.

Sambakoulun parhaat tanssijat on taas valittu. Lauantaina 26.9.2009 pidetyssä passistakokeessa parhaimmistoon eli passistoiksi valittiin tällä kertaa Kati Borgers, Johanna Vehmas, Katja Ilppola, Hanna Vilander, Sergey Malkov ja Kaisa Solin.

Passistat edustavat Papagaioa kesän 2010 suuressa yhteiskulkueessa, esitanssijoina yhdessä muiden sambakoulujen passistojen kanssa.

Kati Borgers, Tytti Aaltonen, Kaisa Solin, Sergey Malkov ja Hanna Vilander.

Kuvat: Jukka Köresaar